Lohkoketjuteknologian kehitys lähestyy vähitellen uutta käännekohtaa - se ei ole enää vain siirto- ja selvitysverkko, eikä se ole vain "Ethereumin toteutuskerroksen täydennys", vaan se kehittyy "ketjun sisäisen yhteistyöalustan" suuntaan. Tässä kriittisessä vaiheessa Metis lanseerasi ikonisimman päivityksensä: Hyperion-testiverkon virallisen lanseerauksen Tämä ei ole vain yksi testiverkko, jossa on "korkean suorituskyvyn" temppu. Hyperionin takana on ketjun sisäisen yhteistyön matalan tason refaktorointi, mikä on tärkeä askel Metisille siirtyä kohti uutta Layer 2 -paradigmaa "tekoälynatiivi, moduulien irrottaminen ja kehittäjälähtöinen". Hyperion: "Suvereeni testikenttä" kehittäjille Yleistä testiverkkoa käytetään pääasiassa rutiinitestaukseen ennen julkaisun aloittamista; Hyperion puolestaan on enemmän kuin kokeellinen alusta, jossa kehittäjillä on suvereeni oikeus rakentaa Tämä asemointi juontaa juurensa Metiksen esittelemästä uudesta kehityspinoarkkitehtuurista: ◾️ Modulaarisuus: Älykkäät sopimukset puretaan uudelleenkäytettäviksi komponenteiksi, jolloin kehittäjät voivat yhdistää toimintoja, kuten Legon rakentamista; ◾️SDK-pohjainen: Tukee käyttöliittymän kapselointia tekoälymallien ja ketjun logiikan välillä, ja agentit voivat työskennellä saumattomasti yhdessä. ◾️ Moniketjuinen yhteensopivuus: Kehitystulokset eivät sovellu vain Hyperioniin, vaan ne voidaan laajentaa myös muihin yhteensopiviin ketjuympäristöihin Tämä ajatus madaltaa kehityskynnystä ja avaa mahdollisuuden rakentaa ketjuun "yhteistyöagentteja" Kehittäjät eivät ole passiivisia käyttäjiä, vaan ekosysteemin ajureita Hyperionin lanseeraukseen liittyi neljän kuukauden hackathon, jonka kokonaispalkintopotti oli 400 000 dollaria. Kyse ei ole vain kehittäjien houkuttelemisesta "kokeilemaan", vaan se on enemmänkin syvä bootstrap-kokeilu rakentajien käyttäytymisen polulla: Rakentajat kokoavat → moduuleja, ottavat käyttöön → projektiyhteistyötä→→ esittelevät käyttäjiä ja muodostavat ketjun sisäisiä verkkotehosteita Tämä rytminen lähestymistapa tarkoittaa, että Metis ei halua rakentaa projektikokoelmaa, vaan yhteistyöhön perustuvaa verkostoa Tekoälyyhteistyö: Se ei ole laajennus, se on osa arkkitehtuuria Verrattuna tapaan, jolla monet ketjut "pääsevät käsiksi suurten mallien API:ihin", Metisin ideana on refaktoroida järjestelmä perusteellisemmin Hyperion tarjoaa ajonaikaisen ympäristön, joka voi isännöidä tekoälykonteksteja ja tukea agenttien välistä yhteistyötä ketjussa Kehittäjät voivat määrittää eri moduuleja eri agenteille, ja he voivat suorittaa tiedonvaihtoa ja kannustavaa palautetta ketjusta Tämän rakenteen myötä tekoälyn rooli ketjussa ei ole enää "työkalu", vaan "yhteistyökumppani", jolla on käyttäytymiseen liittyvä tarkoitus Myös $METIS rooli on muuttumassa Hyperionin lanseerauksen myötä $METIS ei ole enää vain kaasun ja hallinnon alkuperäinen voimavara. Se ottaa käyttöön enemmän ominaisuuksia, jotka liittyvät suoraan kehittäjien käyttäytymiseen: ◾️ Moduulien käyttöönoton kannustimet ◾️ Rakentajan luoton ruumiillistuma ◾️Tekoälyn palvelukutsujen mahdollisuus on vakuudellinen väline Tulevaisuudessa $METIS arvo tulee enemmän "ketjun sisäisestä käyttäytymisestä" kuin pelkästä kierrosta tai lukitsemisesta Metiksen suunta on All in builders Metis ei niinkään tee "tekoälynarratiivia" kuin se pohtii perustavanlaatuista kysymystä: Jos uudistaisimme ketjun, joka palvelee tulevaisuuden rakentajia, miltä se näyttäisi? Metisin vastaus oli: ◾️ Tarjoa joukko ketjun sisäistä toimintaympäristöä, joka voi kuljettaa moduuleja ja tukea tekoälyä; tarjota infrastruktuuri vapauden ja ekologisen yhteistyön kehittämiseksi; ◾️ Päivitä ketju "älykkäästä sopimusalustasta" "älykkääseen yhteistyöhön perustuvaan älykkääseen alustaan" ◾️Hyperionin testiverkko on ensimmäinen askel tähän suuntaan. Se ei tapahdu yhdessä yössä, mutta se ansaitsee vakavaa huomiota